Kehollisuudesta
Tämä on minun kehoni. Minun kotini. Keho joka on nähnyt paljon, kokenut paljon, selviytynyt hengissä rankoistakin elämänvaiheista. Vienyt minut jopa maailman toiselle puolelle. Keho joka mahdollistaa liikkumisen, laulamisen, luomisen.
Joskus se oli vihan ja taistelun kenttä. Oikea sotatantere. Minulla oli todella vaikea suhde omaan kehooni. Rankaisin ja laiminlöin kehoa enkä kuunnellut sen viestejä.
Keho on todella herkkä olento ja se viestii jatkuvasti ja kertoo mitä meille oikeasti kuuluu ja miten voimme. Jos herkkiä viestejä laiminlyö ihminen sairastuu. Sairaus on signaali että jonkin pitäisi elämässä muuttua.
Haaluaisin nostaa arvoon kehollisuuden, primitiivisyyden, luonnollisuuden meidän jokaisen sisällä.
Haluaisin että keholle ja kehollisuudelle palautettaisiin arvo. Ettei keskityttäisi vain ulkonäköön vaan kokemukseen kehollisena olentona.
Minulla on kutsumus hoitamiseen ja uskon että fyysiset hoidot tuovat ihmistä lähemmäs omaa todellista itseä, omaa sisintä. Hoitoon tuleminen voi kuitenkin joskus olla vaikeaa. Vaikeaa paljastaa keho toisen ihmisen silmille.
Kun ihminen tulee hoidettavaksi, se on hyvin herkkä tilanne. Monella omaan kehoon liittyy kipeitä ja vaikeita tunteita, noloutta ja jopa häpeää.
Mielestäni on harmi että nykymaailmassa korostetaan koko ajan kehon välineellisyyttä, ulkonäköä ja sen muokkaamista haluttuun suuntaan. Mielestäni myös vanheneva keho on uskomattoman kaunis. Miksi vain nuoret kehot saa olla näkyvillä esim. mediassa ja mainoksissa? Miksei eri ikäsiä ihmisiä näytetä? Ei nuoruus ole mitenkään ihannoitava asia. Tai edes se ulkonäkö sinänsä, vaan hyvä olo siinä omassa olemuksessa ja rauha siitä kuka on.
Me olemme nykypäivänä monin tavoin vieraantuneita omista tunteistamme, tarpeistamme, vieteistämme ja vaistoistamme. Jopa omista aisteista. Nykyään moni elää enemmän päässään kuin kehossaan. Meistä tulee helposti poissolevia ja ärsyketulva kuormittaa ja etäännyttää omasta itsestä.
Kuitenkin keho on kotimme ja jos se ei voi hyvin niin se heijastuu ihan kaikkeen. Kehossa ovat kaikki muistomme ja tunteemme. Koko elämämme.
Jokaisella ihmisellä on oma tapansa olla kehollinen ja sitä pitäisi kunnioittaa. Myös sairas tai vammainen keho on arvokas ja ansaitsee kosketuksen.
Jokainen keho on ainutlaatuinen. Jokaisella keholla on oikeus tulla näkyväksi. Arvostetuksi ja kunnioitetuksi.
Haluaisin ettei kenenkään tarvitsisi hävetä kehoaan tai itseään. Ja että löytäisimme uudelleen yhteyden siihen miten vapautuneita olimme kehoissamme lapsina.
Terveisin Marja
Kuva ja bodypaint: Anya Premal
